Peking – Kiina :: Matkaopas Kiinan pääkaupunkiin, Pekingiin

pieni matkaopas

FAKTAT JA HISTORIA

Pinta-ala: 16 800 km²
Asukasluku: 13 miljoonaa
Aikavyöhyke: UTC/GMT + 8 tuntia, ero suomeen kesällä +, talvella +6 tuntia
Valuutta: Yan renminbi (CNY)
Sähkö: 220/250V
Uskonto: ateistinen maa, mutta uskonnon vapaus myönnettiin vuonna 1982(ei kuitenkaan puolueen jäsenille): merkittävimpiä uskontosuuntia taoismi, konfutselaisuus sekä buddhismi
Kieli: mandariinikiina
Pormestari: Wang Qishan

Pekingin historiaPekingin, josta käytetään myös nimitystä Beijing, alueella oli asutusta jo noin 500 000 vuotta sitten, jolloin aluetta asutti ns. Pekingin
ihminen. Noin tuhat vuotta sitten Pekingistä tuli alueen keskuspaikka, vaikka kaupunkimaista asutusta ei sinä aikana vielä siis esiintynytkään. Ensimmäisen kerran Pekingistä tuli Kiinan pääkaupunki 1200-luvulla, jolloin mongolit Djingis Khanin (kaikki muuten varmaan tuntevat Frederikin version ”Tsingis Khan” tyypistä tehdystä biisistä) johdolla valloittivat Kiinan. Silloin kaupungin nimenä oli vielä Khanbalik, eli kaanin kaupunki. Tätä mongolivaltaa kesti Kiinassa vain pari sataa vuotta, ja vallan kaappasikin Ming-dynastian perustaja Zhu Yanzhang vuonna 1368. Pääkaupungin titteli päätettiin siirtää etelämmäksi Nnjingiin, josta se kuitenkin taas vuonna 1421 siirrettiin takaisin Pekingiin. Tästä ajasta alkaen kaupungin nimeksi vakiintui Bei Jing, eli ”pohjoinen pääkaupunki”. Myös Qing-dynastian kaapattua vallan 1644 pysyi Peking maan pääkaupunkina. Euroopan siirtomaavallan mainingeissa ja ns. oopiumsotien seurauksena ranskalaiset ja englantilaiset sotilaat valloittivat Pekingin vuonna 1860. Pääkaupunki vaihdettiin taas etelämmäs Nanjingiin ja toimipa pääkaupunkina jonkin aikaa myös sisämaassa sijaitseva Chonggini, kunnes kommunistit nousivat sodassa niskan päälle ja Mao Zedong julisti Kiinan kansanvallan perustetuksi 1949. Myös tuosta vuodesta lähtien tähän päivään saakka Peking on toiminut Kiinan pääkaupunkina. Kaupunkia on harmi kyllä rankalla kädellä modernisoitu vanhojen rakennusten kustannuksella, muuta onneksi tämän vastapainoksi on myös tajuttu entisöidäkin kaupungin historiallista perintöä.

Lähihistorian varmasti muistettavin välikohtaus sattui vuonna 1989, kun Taivaallisen rauhan aukiolla toteutettiin kaikeksi muuksi kuin rauhalliseksi kehkeytynyt opiskelijoiden mielenilmaus Kiinan kommunistista puoluetta vastaan. Mielenosoituksen väkivaltaisessa tukahduttamisessa arvioidaan kuolleen jopa tuhansia ihmisiä. Matkailu länsimaista Kiinaan romahti täysin.

Tänä päivänä Peking on systemaattisesti pyrkinyt imagolliseen muodonmuutokseen, eivätkä varmasti tulevat olympialaiset kesällä 2008 ole pelkästään urheilun nimissä Pekingiin anottu. Kiinalla on nyt näytön paikka jouduttuaan suurennuslasin alle epäimartelevissa ihmisoikeuskysymyksissä.